torstai 5. toukokuuta 2011

Johtokunnan kokous 23.3

Johtokunta kokousti jälleen 23.3 ja ensimmäistä kertaa ulkopuolisten jäseniensä Risto Alapuron ja Anneli Leppäsen vahvistamina. Kokouksessa käsiteltiin mm. uusia tutkinto-ohjelmia, yksikön budjettia, henkilöstösuunnitelmaa ja vuosisuunnitelmaa. Kaikki nämä käsitellään vielä kertaalleen 6.4 pidettävässä johtokunnan ylimääräisessä kokouksessa, jossa mm. tehdään esitykset yksikön tutkinto-ohjelmiksi.





Tällä hetkellä tutkinto-ohjelmiksi esitetään seuraavia:
  • Filosofian tutkinto-ohjelma, sisäänotto 12-17
  •  Historiatieteen tutkinto-ohjelma, sisäänotto 36
  • Psykologian tutkinto-ohjelma, sisäänotto 24(+2 erillisvalinta)
  • Logopedian tutkinto-ohjelma, sisäänotto 10. Ei sisäänottoa vuonna 2012, loppuvuodesta 2011 tulossa valtakunnallinen selvitys logopediasta annettavasta opetuksesta.
  • Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, sisäänotto 67 (Tampere 50, Pori 17)
  • Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, sisäänotto 92-100 (Poriin 12 tai 20 opiskelijaa). Kattaa seuraavat perus- ja soveltavat sosiaalitieteet: sosiologia, sosiaalipsykologia, sosiaalipolitiikka, sosiaaliantropologia, naistutkimus ja musiikintutkimus.

Tämän lisäksi yksikössä toteutetaan tai suunnitellaan seuraavanlaisia maisteriohjelmia:
  • Nuorisotyön maisteriohjelma
  • Hyvinvointipalvelujen maisteriohelma (Pori)
  • TyöelämäMaisteri-ohjelma
  • Rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriohjelma (Tapri yhteistyössä oppiaineiden ja johtamiskorkeakoulun kanssa)
  • CoSoPo-maisteriohjelma (yhteistyössä kansainvälisten partnereiden kanssa)

Johtokunta tekee budjettikatsauksen 20.4 pidettävässä kokouksessa, mutta tällä hetkellä talous näyttää kohtuullisen hyvältä. Luultavasti kuitenkin perusvoimavarat eivät riitä aivan kaikkien vakanssien täysimittaiseen täyttöön. Yksikön vuosisuunnitelmaa viilattiin kokouksessa vielä joiltakin osin. Keskustelua herätti edelleen tutkimuksen painopistealueet, joita on ollut hankala määritellä näin laajassa yksikössä (tällä hetkellä määritelty: työelämän tutkimus; perheen ja lapsuuden tutkimus; kansainvälistymiskehitys ja Suomi sen osana; sukupuolijärjestelmä ja sukupuolen merkitys; tiedon, tieteen ja innovaatioympäristöjen tutkimus; yhteiskunnan muutos, maailmankuvat ja identiteetit; yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien, interventioiden ja institutionaalisten käytäntöjen tutkimus; sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimus) Lisäksi keskusteltiin miltä osin yksikön rekrytointipäätöksien pitäisi olla yhteydessä näihin painotusalueisiin ja kuinka yksikön profiili kehittyy painotuspäätöksien myötä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti